Työsuojeluasiaa

TYÖSUOJELU

Työhyvinvointi lähtee työstä

Työsuojelu on osa yhteistoimintaa. Se on yhdessä toimimista työhyvinvoinnin edistämiseksi. Työsuojeluvaltuutettu ja muut henkilöstön edustajat toimivat asiantuntijoina ja työnantajan apuna työolojen parantamisessa. Vastuu turvallisuudesta ja työhyvinvoinnista on työnantajalla. Työntekijöillä on vastuu omasta toiminnastaan ja ohjeiden noudattamisesta.

Työpaikka

Valvontalaissa on yhteistoimintaa varten työpaikan määritelmä. Työpaikalla tarkoitetaan yhteistoiminnan kannalta tarkoituksenmukaista kokonaisuutta. Siihen vaikuttavat työpaikalla tehtävä työ, toiminnan laajuus ja eri toimipisteissä olevien työntekijöiden määrä. Yhteistoimintatyöpaikka voi koostua yhdestä tai useammasta toimipisteestä tai toimintayksiköstä. Yhteistoimintaa varten työpaikka määritellään siten, että yhteistoiminnan osapuolilla on tosiasialliset mahdollisuudet hoitaa tehtäviään.

Työpaikan työsuojelutoimijoita ovat

  • työnantaja
  • työntekijät 
  • työsuojelutoimikunta tai vastaava yhdistetty yt-elin
  • työsuojelupäällikkö 
  • työsuojeluvaltuutettu
  • työsuojeluvaravaltuutetut
  • työsuojeluasiamies
  • työterveyshuolto

Työnantajalla on vastuu

  • turvallisuudesta
  • työhön perehdyttämisestä 
  • työterveyshuollon järjestämisestä
  • työn mitoittamisesta työntekijälle sopivaksi
  • suojainten ja apuvälineiden hankkimisesta
  • työsuojelun huomioimisesta työn suunnittelussa ja mitoituksessa
  • työolosuhteiden tarkkailusta
  • varhaisesta epäkohtiin puuttumisesta
  • häirinnän ja epäasiallisen kohtelun lopettamisesta

Työnantajan vastuu jakaantuu koko linjaorganisaatiolle ylimmästä johdosta lähiesimieheen.

Työntekijän velvollisuudet työsuojelun yhteistoiminnassa

  • noudattaa työnantajan ohjeita ja määräyksiä
  • noudattaa turvallisia työtapoja, järjestystä ja siisteyttä, huolellisuutta ja varovaisuutta
  • käyttää suojaimia ja apuvälineitä
  • huolehtia, että oma työskentely ei aiheuta haittaa itselle eikä toisten turvallisuudelle tai terveydelle
  • ilmoittaa vioista ja puutteista esimiehelle ja työsuojeluvaltuutetulle tai mahdolliselle työsuojeluasiamiehelle
  • käyttäytyä asiallisesti muita kohtaan.

Työsuojelun yhteistoiminnassa käsiteltävät asiat

Yhteistoiminnassa tulee käsitellä vähintään

1. Työntekijän turvallisuuteen ja terveyteen välittömästi vaikuttavat asiat ja niitä koskevat muutokset.

2. Riskien arvioinnin periaatteet, tulokset ja johtopäätökset.

3. Työterveyshuollon toiminta 

  • työpaikkaselvitykset  
  • toimenpide-ehdotukset niiden sen perusteella tehtävät toimenpiteet  
  • toimintasuunnitelma 
  • toiminnan raportit.

4. Työkykyä ylläpitävään toimintaan liittyvät ja muut työntekijöiden turvallisuuteen ja terveyteen vaikuttavat kehittämistavoitteet ja -ohjelmat kuten 

  • työsuojelun toimintaohjelma  
  • työsuojelutoimikunnan vuosittainen toimintasuunnitelma 
  • työhyvinvoinnin kehittämissuunnitelma 
  • hyvän työkäyttäytymisen pelisäännöt 
  • ohjeet väkivallan uhan hallitsemiseksi 
  • henkilöstön ikääntymisen vaikutukset 
  • varhaisen välittämisen ja kuntoutukseen ohjaamisen menettelytavat 
  • työn järjestelyyn ja mitoitukseen sekä niiden olennaisiin muutoksiin liittyvät asiat, joilla on vaikutusta työntekijöiden turvallisuuteen, terveyteen ja työkykyyn  
  • työtekijöille annettavan opetuksen, ohjauksen ja perehdyttämisen tarve ja järjestelyt.

5. Tilasto- ja seurantatiedot, jotka liittyvät työhön, työympäristöön ja työyhteisön tilaan tai kuvaavat työn turvallisuutta ja terveellisyyttä kuten 

  • henkilöstötilinpäätöksen tai vastaavan tiedot 
  • sairauspoissaoloja ja työtapaturmia koskevat seurantatiedot.

6. Päihdeongelmien ennaltaehkäisyä ja päihteiden väärinkäyttöä koskevat menettelytavat ja hoitoonohjauksen mallit kuten 

  • työpaikan päihdeohjelma.

7. Työsuojelua koskeva tiedotuksen tarve ja järjestelyt.
8. Työsuojelun yhteistoimintahenkilöstön tarvitsema työsuojelukoulutus. 
9. Edellä mainittujen asioiden toteutumisen ja vaikutusten seuranta.
10. Työntekijän omassa tai toisen kodissa tehtävään työhön liittyvät työsuojelukysymykset (kunta-alan työsuojelusopimus).

Työsuojeluvaltuutettu

  • edustaa työntekijöitä työsuojeluasioissa, kuten työntekijöiden aloitteiden tai ongelmatilanteiden selvittämisessä ja työsuojelutarkastuksissa
  • toimii yhdessä työsuojelupäällikön, työterveyshuollon ja muiden työsuojelutoimijoiden kanssa
  • perehtyy työpaikan olosuhteisiin ja työyhteisön tilaan työpaikkakäyntien, tilastojen ja raporttien avulla
  • perehtyy työsuojelusäädöksiin
  • kiinnittää työntekijöiden huomion turvallisiin työtapoihin
  • osallistuu työntekijöiden turvallisuuteen ja terveyteen välittömästi vaikuttaviin asioiden ja muutoksiin vaikuttamiseen
  • osallistuu riskien arvioinnin suunnitteluun ja toteuttamiseen
  • osallistuu työpaikan yhteisten periaatteiden ja pelisääntöjen luomiseen
  • osallistuu työpaikan kehittämiseen työsuojeluasioissa
  • seuraa sovittujen toimenpiteiden toteutumista
  • pitää työsuojeluasioita esillä tekemällä aloitteita, olemalla aktiivinen ja ennakoiva
  • voi keskeyttää vaarallisen työn tekemisen
  • toimii yhteistyössä muiden työsuojelutoimijoiden ja henkilöstön edustajien kanssa

Työsuojeluvaravaltuutetut

Työsuojeluvaravaltuutettu hoitaa valtuutetun tehtäviä varsinaisen ollessa estyneenä. Työsuojeluvaltuutetun on ilmoitettava työnantajalle estymisestään ja tehtävän siirrosta varavaltuutetulle.

Työsuojelutoimikunta

Työsuojelutoimikunta perustetaan työpaikkaan, jossa työskentelee säännöllisesti vähintään 20 työntekijää. Sen toimikausi on kaksi vuotta. Työnantaja ja työpaikan työntekijät ovat edustettuina työsuojelutoimikunnassa. Työnantaja tekee aloitteen toimikunnan perustamisesta. Myös työsuojelutoimikunnasta tai sen tehtävien hoitamisesta muulla tavalla voidaan sopia laissa säädetyn sopimisoikeuden mukaisesti.

Työsuojelutoimikunnassa on tarpeen mukaan neljä, kahdeksan tai kaksitoista jäsentä. Neljännes edustaa työnantajaa. Puolet jäsenistä edustaa sitä työntekijöiden tai toimihenkilöasemassa olevien työntekijöiden ryhmää, joka on niistä suurempi. Neljännes edustaa pienempää ryhmää. Asiasta voidaan sopia toisinkin.

Työnantaja nimeää edustajansa työsuojelutoimikuntaan. Yhden työnantajan edustajan tulee olla henkilö, jonka tehtäviin työsuojelutoimikunnassa käsiteltävien asioiden valmistelu kuuluu. Työsuojelupäälliköllä on oikeus osallistua kokouksiin.

Työsuojeluvaltuutetut ovat asemansa perusteella työsuojelutoimikunnan jäseniä. Muut työntekijöiden edustajat valitaan vaalilla, noudattaen samaa menettelyä, kuin työsuojeluvaltuutetun vaalissa noudatetaan

Työterveyshuolto työyhteisön tukena

Työnantajan on järjestettävä lakisääteinen työterveyshuolto kaikille työntekijöille. Työnantaja voi halutessaan sisällyttää työterveyshuoltoon myös sairaanhoitopalveluja.

Työterveyshuollon tavoitteena on yhteistoiminnassa työpaikan kanssa edistää

  • työhön liittyvien sairauksien ja tapaturmien ehkäisyä 
  • työn ja työympäristön terveellisyyttä ja turvallisuutta 
  • työntekijöiden terveyttä ja työ- ja toimintakykyä työuran eri vaiheissa 
  • työyhteisön toimintaa.

Työterveyshuoltoa toteutetaan soveltuvin osin yhteistyössä johdon, linjaorganisaation, henkilöstöhallinnon ja yhteistoimintaorganisaatioiden kanssa.

Työterveyshuollon keinoja ovat

  • työpaikkaselvitykset  
  • terveystarkastukset 
  • työyhteisötyö 
  • osallistuminen työkyvyn ylläpitämiseen ja parantamiseen 
  • työssä selviytymisen seuranta ja kuntoutukseen ohjaus 
  • tietojen anto, neuvonta ja ohjaus 
  • terveyskasvatus 
  • seuranta ja arviointi sekä jatkuva kehittäminen

Työnantajan on työterveyshuollon asiantuntemuksen avulla arvioitava ja seurattava työolojen terveysvaikutuksia ja työyhteisön tilaa. Työpaikkaselvityksistä ja työpaikan riskinarvioinnista johdetaan tarpeelliset toimenpiteet työolojen parantamiseksi.

Yhteistoimintahenkilöt ovat salassapitovelvollisia

Yhteistoimintatehtävää hoitavan henkilön on pidettävä salassa tehtävää hoitaessaan saamansa salassa pidettävät tiedot. Ne pidetään salassa myös sen jälkeen, kun henkilö on lakannut hoitamasta yhteistoimintatehtävää. Tietoja ei saa julkaista, jos se, jonka suojaksi salassapitovelvollisuus on voimassa, ei ole antanut suostumustaan niiden luovuttamiseen.

Salassa pidettäviä ovat työnantajan taloudellista asemaa, liike- tai ammattisalaisuutta sekä yritysturvallisuutta ja vastaavia turvajärjestelyjä koskevat tiedot, joiden leviäminen voi vahingoittaa työnantajaa tai sen liike- tai sopimuskumppania. Salassa pidettäviä ovat myös yksityisen henkilön taloudellista asemaa tai häntä henkilökohtaisesti koskevat tiedot.

(Lähteet: JHL  ja Aluehallinto viraston työsuojelun vastuualue)

Turun kaupungin työsuojelutoimikunnat 2018-2021 löytyvät täältä.

Lisää Turun kaupungin toimialakohtaista työsuojeluinformaatiota (mm. työsuojeluvaltuutetut) löytyy jokaiselle työntekijälle MeTkusta Henkilöstöasiat-osiosta otsikolla Työhyvinvointi ja työsuojelu.