Puheenjohtajan terveiset

ILOa tarvitaan työelämässä

Työelämän perusoikeuksiin kuuluu oikeus neuvotella työehtosopimuksista. Kansainvälinen työjärjestö ILO (International Labour Organization) valvoo maailmanlaajuisesti sopimusten toteutusta. ILO on YK:n vanhin erityisjärjestö. Se perustettiin osaksi Kansainliittoa 1919. Työjärjestön tehtävänä on turvata työelämän oikeuksia maailmanlaajuisesti.

Suomi on ollut ILOn jäsen vuodesta 1920. ILOssa on kolmikantainen rakenne: työnantajat sekä työntekijäjärjestöjen edustajat osallistuvat järjestön työhön hallituksen edustajien kanssa. Järjestön ylin päättävä elin on kansainvälinen työkonferenssi. Se hyväksyy yleissopimukset ja suositukset.

Työelämän tärkeitä perusoikeuksia ovat ammattioikeusyhdistykset eli vapaa järjestäytymisoikeus ja oikeus neuvotella työehtosopimuksia. ILOlla on valvontakäytäntö sopimusten noudattamisen toteuttamisen seurantaan. Valvontakäytännössä on vahvistettu, että vapaasti neuvoteltavat työehtosopimukset ovat ammatillisen järjestäytymisvapauden keskeinen tarkoitus, työehtosopimusosapuolet voivat neuvotella vapaasti ilman ylärajaa.

Palkansaajajärjestöt nostivat esille Suomen ratifioimat ILO-sopimukset, kun maan hallitus esitti syyskuussa 2015 uusia lakeja, joilla korvattaisiin yhteiskuntasopimus. Suomen hallituksen esittämät pakkolait asettaisivat maksimirajan työehtosopimuksen vapaalle neuvottelemiselle.  Työmarkkinaosapuolet ovat hakeneet neuvotteluratkaisua ja hallitus on muokannut esityksiään. Ratkaisua ei ole vielä tullut.

Uusi palkansaajakeskusjärjestö

Joulukuussa ryhdyttiin selvittämään uuden palkansaajakeskusjärjestön perustamista. Tämän vuoden helmikuussa yli 40 ammattiliittoa osallistui kokoukseen, jossa käynnistettiin selvittämishanke keskusjärjestön luomiseksi.

Suomessa on tällä hetkellä kolme palkansaajakeskusjärjestöä, SAK (johon JHL kuuluu), STTK ja AKAVA. Jakoperuste järjestöihin on perustunut työtekijäasemaan, SAK:ssa ovat työntekijät, STTK:ssa toimihenkilöt ja AKAVA:ssa koulutetut. Työelämä on jatkuvassa muutoksessa eikä se katso peruskoulutusta saati liittotaustaa. Nykyään jako työntekijöihin, toimihenkilöihin ja ylempiin toimihenkilöihin on turhaa ja keinotekoista.

Julkisen sektorin liitot tekevät jo keskusjärjestörajat ylittävää yhteistyötä. Kaikki työntekijät ovat saman virka- ja työehtosopimuksen piirissä. Tarvitsevatko palkansaajat monta keskusjärjestöä kun työnantajallakin on vain yksi? Nykyiset neuvottelut lähtivät käyntiin liittojen toimesta ja ovatkin edenneet vauhdilla. Nykyiset liitot jatkavat toimintaansa ja yhdistämisiä ei tavoitella. Paikallinen toiminta jatkuu vanhalla tavalla. Sopuun päästäessä, uusi keskusjärjestö aloittaa 1.1.2017.

Lähde: Aktiivi 1/2015

Verkostopäivillä

Terveiset ammatillisten verkostojen tapaamisesta

Voimaa verkostoista –seminaari järjestettiin Tampereella 27.-28.3.2014.

Seminaariin kokoontuivat aktiivit JHL:n eri verkostoista. JHL:llä on valtakunnallisia ammatillisia verkostoja seuraavilla aloilla:

  • kehitysvamma-ala
  • kirjasto- ja tietopalveluala
  • liikenne- ja kuljetusala
  • puhtausala
  • ravitsemispalveluala
  • terveysala
  • toimisto- hallinto- ja IT-ala
  • turvallisuusala
  • vanhustyö
  • varhaiskasvatus
  • välinehuolto

Verkostoissa käsitellään ammatillisia asioita, alan näkyvyyttä ja koulutusta, lainsäädäntöä, palkkausta ja tehtävänkuvia. Verkostoja on valtakunnallisella ja alueellisella tasolla. Yhdistyksemme jäseniä on mukana molemmilla tasoilla, toimimme kahdessa eri ammatillisessa verkostossa: toimisto- ja kirjastoalan verkostoissa.

Seminaarissa käsiteltiin verkostoittain miltä alalla näyttää.

Toimistoalalla nousi seuraavia huomioita:

  • tapa tehdä työtä ja työvälineet ovat muuttuneet
  • jatkuva kiire – virheitä ei siedetä
  • johtajat eivät tiedä työntekijöiden tehtäviä, johtajat delegoivat sihteereille, työnjako ei ole selvä
  • työn vaativuuden arvioinnit ovat tekemättä
  • sähköinen asiointi – uudet ohjelmat

Kirjastoalalla puhuttiin seuraavista asioista:

  • perustyön muutos – e-kirjat, uudet laitteet yms., kuinka motivoida itsensä uuden oppimiseen
  • alan murros – itsepalvelukirjastot ja vapaaehtoistyö
  • nimikeviidakko
  • alan arvostus ei näy palkkauksessa
  • lainsäädäntö ja maakuntakirjastotoiminnan rahoitus